Nationalismi on muovannut ja mullistanut maailmanpolitiikkaa 1800-luvulta alkaen. Sitä on pidetty niin kirosanana kuin toivon lähteenä, ja näin on nykyäänkin. Mutta itse kansallistunne on nationalismin aatetta vanhempi ilmiö, jota on esiintynyt yhtä kauan kuin järjestäytyneitä sivilisaatioitakin. Aate- ja kulttuurihistoriallisissa esseissään Mika Keränen tarkastelee, miten kansallistunne ja nationalismi ovat ilmenneet viiden länsimaisen kansakunnan – suomalaisten, saksalaisten, yhdysvaltalaisten, ranskalaisten ja brittien – keskuudessa.
Keränen selvittää, miten eri kansoille ominaiset perinteet ja erityiset historialliset olosuhteet ovat synnyttäneet toisistaan paljonkin poikkeavia nationalismin muotoja. Hän ravistelee monia totunnaisia käsityksiä ja nostaa esiin yllättäviä yksityiskohtia. Kansakunnan itseymmärryksen muodostavat niin voitot kuin tappiot, niin kunnian kuin häpeänkin hetket. Oman yksityiskohtaisen käsittelynsä saa myös musiikki, jossa abstrakti kansallistunne saa konkreettisen, vuosisatojenkin yli kuuluvan ilmenemismuodon.
Mika Keränen on Turussa asuva kääntäjä ja valtiotieteiden maisteri. Hän on suomentanut mm. August Strindbergin, Joseph de Maistren ja Jean Raspailin teoksia.
Pehmeäkantinen, 392 s.
Arvosteluissa sanottua:
”Massiivisten maailmankatsomuksellisten jaakobinpainien sanallistajana Strindberg on omaa luokkaansa. Surkeudessaan vahva ja voimassaan hauras, ilmaisussaan viiltävä ja moderni ennen modernismia. Pelon peloton kuvaus saa nykyiset autofiktiolla leikkivät kirjailijat vaikuttamaan – pelokkailta.” (Antti Hurskainen, Image-blogit)
”Tämä on hyvin omituinen kirja ja myös aivan ilmeisesti hullun kirjoittama. Kirjoittaja itse pohtii jatkuvasti, pitäisikö hänen mennä psykiatrille vai ei, mutta ymmärtää, että siitä seuraisi pelkkiä ikävyyksiä. Se problematiikka, joka häntä vaivaa, ei ole lääkärien ratkaistavissa ja tuon ajan psykiatrit olivat vielä pahempia puoskareita kuin nykyiset.” (Timo Vihavainen blogissaan)